Kirjaudu

Tarinassa käsitellään

 

  • puhelimen kohteliasta käyttöä sosiaalisissa tilanteissa
  • viriketulvan rajoittamista ja
  • nettiriippuvuutta.


Lisää tämän tyyppisiä tehtäviä löydät Kursorin ullakolta.


19. Pling, pling!

Laaman uusi agilityvideo oli valmis. Tällä kertaa videosta tulisi parempi ja se voitaisiin julkaista hyvillä mielin. Häsä ja Appi olivat vieneet Laaman agilityradalle ja opettaneet sille muutaman tempun. Se oli oppinut ne jotenkuten, vähän hitaasti ja vaivalloisesti, mutta ruokapalkkio oli toiminut hyvänä kannustajana.

Videon viimeistely oli tehty huolella. Appi oli kuvannut Laaman temppuja puhelimellaan ja Häsä oli kertonut videolla, miten agilityharrastus toimii. Kotona Häsä ja Appi olivat vieneet kuvatut otokset videoeditoriin ja muokanneet niistä tosi mielenkiintoisen videon. Siihen oli lisätty taustamusiikkia, otsikoita ja siirtymiä. Myös äänenlaatua ja värejä oli paranneltu. Kun video oli valmis, Häsä latasi sen Youtubeen.

Häsä vilkaisi puhelintaan ja huomasi, että äidiltä oli tullut tekstiviesti.

 

— Häsä ja Appi, tulkaahan syömään. Tubettajatkin tarvitsevat välillä ravintoa!

Lapset lähtivät syömään, mutta matkalla Häsän puhelin piippasi taas. WhatsAppiin oli ilmestynyt punainen rinkula, jonka sisällä oli numero seitsemän. Luokan viestiryhmässä oli uusia viestejä: “Kuka lähtee huomenna koulun jälkeen luistelemaan?”, kysyi Maria, Häsän paras kaveri koulussa. Maria oli saanut kuusi innostunutta vastausta, mutta Häsä ei nyt ehtinyt vastata, hänen piti kiirehtiä syömään.

Ruokana oli makaronilaatikkoa, lasten herkkua. Muuten mukavan lounastuokion keskeytti kuitenkin jatkuva pirinä ja piippaus, joka kuului Häsän taskusta. Hän ei voinut vastustaa kiusausta, vaan kurkkasi aina äänimerkin jälkeen, mitä uutta puhelimeen oli ilmestynyt. Luistelukeskustelu jatkui kiivaana ja punainen ympyrä oli ilmestynyt myös YouTuben, sähköpostin ja Instagramin kuvakkeisiin. Kaikki halusivat kommentoida Laaman agilityvideota ja siitä julkaistuja kuvia. Opettajakin lähetti sähköpostilla ohjeita seuraavan päivän tehtävistä. Häsästä tuntui, että kaikkiin viesteihin piti vastata heti. Muutenhan hänen seuraajansa saattaisivat perua tilauksensa.

Häsä keskittyi viesteihin ja ruoka lautasella jäähtyi. Yhtäkkiä hänestä tuntui, että tunnelma keittiössä oli muuttunut. Äiti ja Appi katsoivat Häsää huolestuneina.

 

— Eikö ruoka maistu? äiti kysyi. Minä kun luulin, että makaronilaatikko on bravuurini.

Apin lautanen oli tyhjä. Hän oli syönyt jo kaksi annosta ja odotti nyt, että Häsäkin saisi lautasen tyhjäksi ja he pääsisivät ulos leikkimään.

Häsää alkoi nolottaa. Hän ymmärsi, ettei ollut keskittynyt lainkaan ruokailuun tai äidin ja Apin kanssa keskusteluun, vaan oli ollut liian kiireinen vastailemaan viesteihin. Muutenkin koko viestitulva alkoi jo väsyttää, Häsä kaipasi raitista ilmaa.

 

— Olen pahoillani, taisin unohtaa hyvät käytöstavat, Häsä sanoi surkeana. Viestit tuntuivat niin tärkeiltä ja kiireisiltä.

 

— Ei se mitään, Häsä. Syö nyt ruokasi loppuun, ennen kuin se jäähtyy kokonaan. Viestit kyllä odottavat siellä puhelimessa. Kaikkeen ei tarvitse vastata juuri samalla sekunnilla, äiti muistutti.

 

— Nyt pidät vähän taukoa puhelimesta ja mennään tekemään jotain hauskaa ulkona! Appi kehotti.

Samalla kun Häsä söi ruoan loppuun, Appi haki Dogen. Doge oli innoissaan, kun pääsi ulkoilemaan. Sitä eivät mitkään viestit saisi pysymään sisällä.