Lisää tehtäviä löydät Dogen boxista.
Kesäsunnuntaisin Kursori-pappaa oli turha etsiä kotoa tai pihapiiristä. Hän oli silloin rakkaimman harrastuksensa parissa. Kursorin ovessa oli iso kyltti, jossa luki englanniksi “Gone fishing” eli “Kalastamassa”.
Vaikka kello oli vasta seitsemän aamulla, Kursori oli jo merenrannassa. Hän oli kerännyt vapansa ja uistimensa mukaan ja työnsi nyt venettä vesille.
— Ah tätä luonnon rauhaa, mikään ei voita kesäaamua merellä! Linnut laulavat ja meri liplattaa, Kursori ihasteli.
Hän souti veneensä kauemmas rannasta, heitti ongen veteen ja sulki silmänsä. Tässä vierähtäisi helposti monta tuntia.
Pian Kursori havahtui siihen, että laineiden liplatuksen lisäksi läheltä kuului selviä soutamisen ääniä. Kun hän avasi silmänsä, hän huomasi viereensä ilmestyneen veneen. Veneessä istui tummaan pukuun pukeutunut herrasmies, joka näytti siltä kuin olisi tullut suoraan tärkeästä kokouksesta.
— Huomentapäivää! Syökö kala? mies aloitti keskustelun.
— No jaa, vielä ei ole tullut mitään, Kursori vastasi.
Hän olisi mieluummin ollut yksin rauhassa kuin jutellut tuntemattoman kanssa. Mies ei kuitenkaan näyttänyt lähtevän mihinkään.
— Vai ei ole vielä tullut. Tässäkö te aina kalastatte? Mistä ostatte välineenne? vieras kysyi.
— No vähän sieltä sun täältä ja tiedän aika monta paikkaa joissa kala syö, Kursori vastasi jo vähän kiusaantuneena.
— Mikä teidän paras kalapaikkanne on? Kertoisitko minullekin, jaetaan saalis! vieras jatkoi utelemistaan.
Nyt Kursori alkoi jo hermostua. Eihän kukaan kysele kalamiehen parhaita onkipaikkoja!
— Enpä taida kertoa. Pidän mieluummin omana tietonani, hän vastasi.
Samassa paikalle ilmestyi kolmaskin vene. Siinä istui mies, jolla oli valkoinen puku, ystävällinen ilme ja hattu joka suorastaan hohti valkoisena auringossa.
— Huomenta, hyvät herrat! Tarkastan kalastuslupanne, valkohattuinen sanoi.
Tässä vaiheessa kyselijä tarttui airoihin ja lähti vauhdilla soutamaan vastarannalle. Kursori kaivoi lupapaperit taskustaan ja sanoi:
— Tuolla miehellä ei tainnut olla ihan puhtaat jauhot pussissa. Hän yritti urkkia minulta parhaita saalispaikkoja, mutta en tietenkään kertonut.
— Toimitte aivan oikein, valkohattu vastasi.
— Parhaat kalastuspaikat kannattaa pitää omana tietonaan, aivan kuin tietokoneen salasanat ja puhelimen pin-koodi. Lupanne on kunnossa, hyvää päivänjatkoa!
— Näkemiin! Kursori vastasi tyytyväisenä.
Nyt hän saisi viimein rauhoittua luonnon helmassa. Saaliilla ei ollut edes väliä.