Lisää tehtäviä löydät Kursorin ullakolta ja Apin majasta.
Appi ja Häsä istuivat pihakeinussa. Oli kaunis kesäpäivä, mutta lapsilla oli tylsää.
— Ei ole mitään tekemistä, Appi valitti.
— Hei, minä keksin! Lähdetään pyöräilemään, Häsä ehdotti.
— Hyvä idea, Appi innostui ja juoksi hakemaan pyöräänsä.
Appi ponkaisi pyörän selkään ja kurvasi vauhdilla kadulle. Samassa kuului kolahdus ja heti perään ilkeä räsähdys – jotain tipahti Apin taskusta asvaltille. Appi jarrutti ja kääntyi katsomaan.
— Voi kurjuus, uusi älypuhelimeni tippui ja näyttö on nyt tuhansina sirpaleina, Appi parkaisi.
Häsä hyppäsi pyörän selästä ja alkoi kerätä puhelimen palasia kadulta.
— Ei hätä ole tämän näköinen, mennään kysymään Kursorilta, jos hän osaisi korjata puhelimesi, Häsä lohdutti.
Kursori, oikealta nimeltään Kari Kursonen, asuu Häsän ja Apin naapurissa ja on kuuluisa valtavasta tekniikkavarastostaan. Kursorin ullakolta löytyvät kaikki mahdolliset laitteet ja vekottimet, myös ikivanhoja televisioita ja lankapuhelimia ajalta ennen kännyköitä. Kokoelman erikoisuus on Commodore 64 -tietokone kaukaiselta 1980-luvulta. Kursori osaa myös korjata melkein mitä vain.
Häsä ja Appi nousivat portaat talon ovelle ja soittivat Kursorin ovikelloa. Hetken kuluttua ovi avautui raolleen ja ensimmäisenä näkyviin tulivat Kursorin isot silmälasit.
— No hei lapsukaiset, tulkaa peremmälle!, Kursori toivotti iloisesti. Tarjoan teille mehua ja korppuja.
Sisällä Kursori huomasi, että Apin silmät olivat kyynelissä.
— Mikä hätänä, Appi? Miksi sinulla on paha mieli?, Kursori kysyi.
Appi näytti rikkoutunutta puhelintaan ja nyyhkytti:
— Upouusi puhelimeni tippui kadulle ja särkyi. Mitä minä nyt teen?
Kun Appi ja Kursori tutkivat puhelinta, Häsä livahti ullakolle ihmettelemään vanhoja kapistuksia. Ne olivat hurjan kiinnostavia: pöydällä oli vanha faksi, painavan näköinen NMT-puhelin, Sony Walkman –kasettinauhuri ja kasa korppuja, joita ei ollut tarkoitettu syötäväksi.
— Mihin ihmeeseen näitä laitteita on käytetty?, Häsä mietti.
Kursori käänteli puhelimen kappaleita käsissään ja totesi lopulta:
— Kyllä tästä vielä toimiva saadaan, mutta minulla ei juuri nyt ole kaikkia tarvittavia osia. Pärjäisitkö pari päivää ilman puhelinta, Appi? Tule ylihuomenna, siihen mennessä puhelin on taas kunnossa.
Appi ilahtui, Kursoriin voi aina luottaa! Mutta hetkinen, kaksi päivää ilman puhelinta… Miten hän selviäisi?
Edellinen tarina: 4. Juhlat voivat alkaa
Tämä on toisen osan ensimmäinen tarina.
Seuraava tarina: 6. Mahdoton kotitehtävä