Tekoäly

Tekoälyn tarkoitus on yrittää matkia ihmisen tajuntaa ja suorittaa tehtäviä kuten ihminen. Käytännössä se tarkoittaa siis koneen/ohjelman kykyä ajatella ja oppia.

Tekoäly, eli AI (Artificial Intelligence) tarkoittaa, että kone voi itsenäisesti päätellä vastauksia kysymyksiin sille annetun aineiston perusteella.

Tekoälylle ei siis tarvitse erikseen kertoa, että millä menetelmin oikea vastaus pitäisi päätellä. Tekoäly koulutetaan löytämään aineistosta yhdistävät tekijät kysymyksen ja oikean vastauksen välillä.

Tekoäly on vahvimmillaan tilanteissa, joissa tarvitaan loogista päättelyä ja se voi niissä tapauksissa tehdä väsymättä päättelytyötä puolestasi.

Se voi ottaa enemmän asioita huomioon yhtä aikaa ja se muistaa kaiken mitä sille on kerrottu.

Vahva ja heikko tekoäly

Heikko tekoäly perustuu siihen, että saadaan laitteet/ohjelmat käyttäytymään älykkäästi. Heikosta tekoälystä hyvä esimerkki on shakkiohjelma. Shakkiohjelman jokainen siirto perustuu pelkästään ennalta syötettyihin käskyihin, jonka mukaan ohjelma tekee siirtonsa. Heikko tekoäly ei siis tiedä itse shakista sinänsä mitään. Se ei osaa arvioida itsenäisesti mikä on hyvä ja mikä huono siirto. Käytännössä se vain analysoi tilanteen sen logiikan mukaan, mitä sille on ohjelmoitu ja tekee siirrot sen perusteella.

Vahvan ja heikon tekoälyn erona on se, että heikko tekoäly kykenee suorittamaan vain ennalta määrättyjä tehtäviä siihen ohjelmoidun logiikan perusteella, mutta vahva tekoäly on kykenevä itsenäiseen ajatteluun, samoin kuin ihminen. Heikko tekoäly ei siis saavuta tietoisuutta, mihin vahva tekoäly pystyy.

Vahvaa tekoälyä ei olla vielä pystytty luomaan.