Mitä saa kuvata, mitä julkaista?
Monilla lapsilla ja aikuisilla on taskussa puhelin, jolla kuvataan ja kuvia myös julkaistaan ahkerasti sosiaalisessa mediassa. Myös riistakamerat ja omakotitalojen valvontakamerat ovat yleistyneet kiinteistöjen valvonnassa.
Sosiaalisessa mediassa on nähtävissä myös eräänlainen kotipoliisi-ilmiö, jossa rikoksesta epäillyn tai tuomitun tietoja julkaistaan tai epäiltyjä rikoksen tekijöitä yritetään saada kiinni julkaisemalla teosta video.
Kuvaajaa ja kuvien julkaisijaa voi kuitenkin odottaa ikävä yllätys, jos lainsäädäntö ei ole hallussa. Tämän testin avulla opit tuntemaan paremmin oikeutesi ja voit välttää virheet, jotka voivat johtaa jopa poliisille saakka.
1. Kotirauhaa ei saa rikkoa – esim. toisten pihoja ei saa kuvata.
Riistakameroita asennettaessa on oltava tarkkana, ettei kamera vahingossakaan kuvaa naapurin piha-aluetta, sillä silloin on riskinä, että kuvaa myös siellä liikkuvia, kotirauhan piirissä olevia ihmisiä. Asiasta on olemassa Itä-Suomen hovioikeuden päätös vuodelta 2014. Kesämökilleen kaksi riistakameraa asettanut henkilö tuomittiin sakkoihin salakatselusta, koska oikeus katsoi, että hän oli kuvannut ihmisiä myös naapureiden tontilla.
2. Omaa kotipihaa saa kuvata.
Omakotitalon pihan valvonta ei vaadi erillistä ilmoitusta. Kotirauhan suojaamalla alueella olevaa saa kuvata siitä kertomatta, joten salaisenkin valvontakameran käyttö on mahdollista muun muassa omakotitalon sisäänkäynnin valvomiseksi. Ihmiset osaavat nykyään jo varautua omakotitalojen kameravalvontaan eikä sitä siksi laskettaisi salakatseluksi.
3. Kotona esim. omissa juhlissa yhteisesti sopimalla voi kuvata vieraita. Ilman lupaa ei voi julkaista tai levittää materiaalia.
Jos kuvaat vieraitasi salaa, kyse voi olla salakatselusta, josta voidaan tuomita sakkoihin tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi. Kuvamateriaalin levittäminen voi lisäksi täyttää usean eri rikoksen tunnusmerkit. Mutta poikkeuksiakin on. Esimerkiksi perhejuhlissa henkilön oletetaan ilman erillistä luvan kysymistäkin osaavan varautua kuvaamiseen eikä kuvaamista pidetä lähtökohtaisesti yksityisyyttä loukkaavana, kirjoittaa nettipoliisi Marko Forss blogissaan. Joissakin tapauksissa oikeus voi myös antaa enemmän painoa olosuhteille suostumuksen sijaan.
4. Vaikka todistaisit varkautta ja kuvaisit varkaan hämäräpuuhat, et saa julkaista videota.
Voit syyllistyä tapauksessa useampaankin rikokseen. Jos esim. polkupyörän varastanut henkilö on videosta tunnistettavissa, kyse voi olla yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä. Polkupyörävarkaus katsotaan sen verran vähäpätöiseksi teoksi, että varkaan kuvan levittäminen voidaan katsoa yksityiselämää loukkaavaksi tiedon levittämiseksi. Voit myös syyllistyä kunnianloukkaukseen (valheellisen tiedon levitykseen), jos käy ilmi, että videossa naapurin pyörän ottanut henkilö ei olekaan varas, vaan teolle on toinen selitys.
5. Jos näet liikenteessä törttöilevän autokuskin, et voi julkaista hänen rekisterinumeroaan.
Edes oma auto ei nauti kotirauhan suojaa, joten itse kuvaaminen on sallittua julkisella paikalla, kuten yleisellä tiealueella. Jos auton kuljettaja on kuitenkin videosta tunnistettavissa, voit syyllistyä yksityiselämää loukkaavaan tiedon levittämiseen ja julkaisun asiayhteydestä riippuen myös kunnianloukkaukseen. Myös se, missä tarkoituksessa video julkaistaan, voi vaikuttaa asiaan eli julkaistaanko video esimerkiksi häpäisyrangaistuksena autoilijalle. Myös rekisteritunnuksen jättäminen kuvaan mahdollistaa kuljettajan tunnistamisen, sillä rekisteritunnuksen avulla voidaan helposti jäljittää auton omistaja. Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio huomauttaa, että rekisterinumeroiden kaltaisia henkilötietoja saa kyllä kerätä yksinomaan henkilökohtaisiin tarkoituksiin, mutta tietojen julkaisu on eri asia. Tietosuojalautakunta vaati esimerkiksi Googlea sumentamaan autot ja henkilöt tunnistamattomiksi ennen kuvien julkaisemista katunäkymäpalvelussa.
6. Opettajan kuvaamiseen pitää kysyä lupa oppitunnilla.
Voit syyllistyä tekijänoikeus- tai kunnianloukkaus rikokseen jos tilanne ei ole yhteisymmärryksessä sovittu. Kuvauslupa riippuu koulun järjestyssäännöistä. Et saa kuvata, jos koulun järjestyssäännöissä opetukseen liittymätön kuvaaminen on kiellettyä. Kuvaaminen voidaan kieltää oppituntien tai muun opetussuunnitelman mukaisen opetuksen aikana opetusta häiritsevänä asiana.
Kuvaaminen ja videon julkaisu eivät yleensä täytä minkään rikoksen tunnusmerkkejä, jos kyseessä on normaali opetustilanne. Videon julkaisu voi kuitenkin loukata opettajan kunniaa, jos julkaisun yhteyteen liitetään esimerkiksi halventavaa tekstiä.
Opettajan opetus oppitunnilla voi myös muodostaa teoksen, jolloin se nauttii tekijänoikeuksien suojaa. Samoin opetusmateriaali, joka näkyy kuvissa, saattaa olla tekijänoikeuden suojaamaa.
7. Julkisella paikalla saa kuvata omaan tarkoitukseen. Kuvien julkaisu pitää harkita erikseen.
Voiko torilla tai kaupassa kuvata jos näen jotain jännittävää? Kyse on julkisesta paikasta, jossa saa kuvata. Kuvien julkaisu on kuitenkin eri asia. Kyse on professori Dan Fränden mukaan klassisesta esimerkistä, jossa kuvan julkaisussa saattaa syyllistyä yksityiselämää loukkaavaan tiedon levittämiseen, jos kuvassa oleva ihminen on tunnistettavissa kuvasta.
8. Yleisellä paikalla otetun kuvan ihmisistä voi julkaista asiallisessa yhteydessä. Jos joku näkyy erityisesti, on hyvien tapojen mukaista kysyä myös häneltä. Jos kyseessä on mainoskuva, on kysyttävä.
Lähtökohtaisesti kuvan julkaisua ei voi kieltää, jos se on otettu julkisella paikalla. Kuvan tekijänoikeudet kuuluvat kuvaajalle. Kuvan julkaisu voi olla kuitenkin rikos, jos se on omiaan aiheuttamaan vahinkoa ja kärsimystä kuvan kohteelle. Jos kuvassa ei ole mitään loukkaavaa ja se julkaistaan asiallisessa yhteydessä, julkaisua ei pidetä rikoksena. Hyvien tapojen mukaista on kuitenkin kysyä kuvauksen kohteelta lupa ennen julkaisua, mutta aina tämä ei ole mahdollista. Markkinointi- ja mainontakäyttöön on pyydettävä kuvan kohteen lupa, eli kuvaa ei saa julkaista markkinointi- ja mainontakäyttöön ilman henkilön suostumusta.
9. Kauppakeskus voi esittää pyynnön, että siellä ei kuvattaisi, mutta kuvauskielto ei ole sitova. Vartijaa ei saa silti vastustella tai loukata, sillä muuten kauppakeskuksella on oikeus pyytää kuvaajaa lähtemään pois.
Kauppakeskus voi esittää toivomuksen kuvaamisesta, mutta kuvauskielto ei ole sitova. Kuvaaminen on sallittua paikassa, jonne yleisöllä on vapaa pääsy, kuten kauppakeskuksessa, jos kuvaaminen ei ole häiritsevää. Tämä kuuluu sananvapauteen.
Salokankaan mukaan vartijaa vastustamalla voit kuitenkin itse syyllistyä rikokseen. Kaupan omistaja voi päättää, ketä ottaa asiakkaakseen ja tällä perusteella käskeä kuvaajaa poistumaan paikalta. Silloin vastakkain ovat omistajan oikeudet ja kuvaajan sananvapaus eikä ole selvää kumman oikeudet tilanteessa voittavat.
10. Kauppakaan ei voi julkaista esim. näpistelijän kuvaa sosiaalisessa mediassa.
Kaupalla on oikeus käsitellä arkaluontoisiakin henkilötietoja (rikollista tekoa) silloin kun se on tarpeen oikeusvaateen laatimiseksi, esittämiseksi, puolustamiseksi tai ratkaisemiseksi. Näpistelijän kuvan julkaisemisesta voi kuitenkin joutua vaikeuksiin. Kyse on myös polkupyörävarkauden tapaan sen verran vähäpätöisestä rikoksesta, että kuvan julkaiseminen voi olla yksityiselämää loukkaavaa tiedon levittämistä. Jos kuvassa oleva ei olekaan syyllistynyt mihinkään tai kuvaan liitetään esimerkiksi halventavaa tekstiä, kyse voi olla myös kunnianloukkauksesta.